Alkuperäinen teksti / Kuvat: Stefan Christensen/Destination Asien

Ajamme Sukhumvit-tietä pitkin Bangkokissa, ja kun katson taksista ulos kaupunki näyttää tavalliselta lauantai iltapäivänä marraskuussa. Nuch’s Massagen ulkopuolella olevat tytöt istuvat ja haukottelevat odottaessaan asiakasta, heidän vieressään seisoo nainen ruokakärryineen ja pilkkoo papaijaa lounastarjoilua varten ja liikennejonot ovat yhtä pitkiä kuin aiemmin.

Jos en olisi istunut pikkubussissa, jossa muovinen levy oli minun ja suojapukuisen kuljettajan välillä, kaikki olisi ollut tavallista, mutta se ei ole. Elämme nyt eri aikoja.

Ensi silmäyksellä näyttää selvästi helpommalta rakentaa oma pieni ydinvoimala kotiin autotalliin, kuin matkustaa Thaimaahan juuri nyt. Jos kuitenkin käydään läpi vaihe vaiheelta, se ei todellakaan ole niin monimutkaista. Se vain näyttää monimutkaiselta.

Jos haluat oleskella Thaimaassa yli 30 päivää, sinun tulee anoa viisumia. Uusi käytäntö on, että sinun on lisäksi anottava maahantulotodistusta (COE) päästäksesi Thaimaahan. Kun saavut maahan sinut asetetaan 14 päivän  karanteeniin. Sinun tulee siis varata 15 yön majoitus karanteenihotellista. Nämä ovat tavallisia hotelleja, joissa osa hotellihuoneista, on suunniteltu erityisesti karanteeniolosuhteisiin. Hinta vaihtelee haluamasi standardin mukaan, mutta se sisältää aina täysihoidon, kuljetuksen lentokentältä, useita Covid-testejä ja lääketieteellistä hoitoa, johon pääset ympäri kellon tarvittaessa.

Karanteenihotellini on nimeltään Well Hotel ja se sijaitsee osoitteessa Sukhumvit Soi 20. Ensimmäisen negatiivisen Covid-testini  ja viiden päivän hotellishuoneessa oleskelun jälkeen, sain mahdollisuuden ulkoilla hotellin kattoterassilla tunnin verran päivässä. Jotta selviytyy 14 päivän karanteenista, tarvitaan kurinalaisuutta ja suunnitelman mitä tehdä päivän aikana, jotta päivä ei menisi sängyssä katsellen Netflixiä. Otin mukaani paljon työtätehtäviä, joten aika meni nopeammin kuin osasin odottaa.

Nykyään karanteenihotelleja on eri puolella Thaimaata. Olisin voinut varata majoituksen myös Phuketista tai Koh Samuilta, jos olisin halunnut viettää karanteeniajan lähempänä rantaa ja aurinkoa.

Vietettyäni viisitoista yötä karanteenihotellissa pääsin jatkamaan matkaani. Tunne kävellä Bangkokissa sunnuntaiaamuna oli erityinen. Iso kaupunki, joka on vasta heräämässä yön jälkeen, kaupungin erityiset tuoksut ja äänet saa sinut arvostamaan vapautta liikkua entistä enemmän.

Kohti rantaa

Bangkok Airwaysin lennolla Phukettiin oli varauduttu lentoyhtiön puolesta hyvin, matkustajille jaettiin suunsuojia sekä käsidesiä, muutoin lento sujui kuten tavallisesti. Ruokaa ja juomia tarjoillaan lennolla kuten ennenkin. Tavallisesti joulukuussa Phuketin lentokenttä on kiireinen, mutta nyt ihmisiä oli huomattavan paljon vähemmän ja löysin kuljetukseni Katan rannalle nopeasti. Kata Beach on ruotsalaisten suosikki, ja yleensä on vaikea löytää hyvää rantapaikkaa, mutta nyt oli toisin. Phuketin kaikilla rannoilla on tällä hetkellä erittäin paljon tilaa.

Huomasin myös toisen ilmiön, kaikki rahanvaihtopisteet oli suljettu, joten sinun on löydettävä pankki, jos haluat vaihtaa käteistä, etkä halua käyttää pankkiautomaattia.

Maa ei kuitenkaan ole tyhjä turisteista, monet thaimaalaiset käyttävät nykyään mahdollisuutta matkustaa omassa maassaan, joten on helpompaa, jos pidät thaimaalaisesta ruoasta, koska sitä on edelleen saatavilla kaikkialta. Toisin kuin suuret kansainväliset pikaruokaketjut, jotka ovat vähentäneet huomattavasti läsnäoloaan matkailukeskuksissa.

Khao lak ja Koh kho Kao

Matkustaessamme Andamanin rannikkoa pitkin pohjoiseen päädymme Khao Lakiin ja täällä turisti-elämä on yllättäen vähän elävämpää kuin Phuketin lomakeskuksissa. Khao Lak ei houkuttele vilkkaalla yöelämällä, vaan siellä vallitsee rauha ja hiljaisuus.

Suurin osa ravintoloista on kuitenkin auki, vaikkakin paikat näyttävät kovin tyhjiltä. Menemme Nong Prew’n pieneen ravintolaan, josta on ihastuttavat näkymä rannalle ja merelle, olemme ainoat vieraat lounaalla –omistaja kertoo minulle, että heillä on iltaisin joitakin thaimaalaisia vieraita, jotka tulevat syömään, mutta länsimaisista matkailijoista on pulaa juuri nyt. Illalla upeat hiekkarannat kutsuvat iltauinnille auringonlaskun aikaan.

Koh Kho Khao on saari, jonka harvat tietävät. Saarella on kymmenkunta hotellia ja lomakohdetta. Saarelle pääsee pienellä lautalla Baan Nam Kemin satamasta ja matka kestää vain 10 minuuttia. Kun astut lautalta maihin, et ole vain 20 bahtia köyhempi, vaan tuntuu kuin olisit matkustanut 20 vuotta ajassa taaksepäin. Sataman ympärillä on muutama ravintola ja ja ruokakauppa sekä pankkiautomaatti, ei muuta. Edessäsi avautuu pitkiä hiekkarantoja, jotka ovat lähes täysin koskemattomia.

Tämä on täydellinen paikka etätyöskenellä, nyt kun etätyösuositus on voimassa. Saaren ilmasto, ympäristö ja ruoka voittavat kotitoimiston mennen tullen. Koh Kho Khaolla on kaikki mitä tarvitset ollaksesi luova sekä myös saavuttaaksesi maksimaalisen rentoutumisen.

Bangkok kuin ennen – ”melkein”

Takaisin Bangkokissa, matkustan metron uudella sinisellä linjalla Sanam Chain asemalle käydäkseni Bangkokin kukkatorilla. Julkisissa liikennevälineissä ja ilmastoiduissa tiloissa on käytettävä kasvonaamiota – monissa paikoissa on jopa myyntiautomaatteja, joista voit ostaa maskin, mutta muuten kasvomaskien käyttöä ei vaadita. Vaikka kasvomaskin käyttö on ainoastaan suositus, monet käyttävät niitä edelleen kunnioituksesta ja huomiosta toisia ihmisiä kohtaan.

Kehon lämpötila tarkistetaa automaattisesti, kun astut sisään esimerkiksi kauppakeskukseen, ja käsidesipulloja näkyy kaikkialla. Sopivaa etäisyyttä muistetaan myös noudattaa, luonnollisesti!

Bangkokissa suurin osa asioista toimii normaalisti (joulukuu 2020), ravintolat ja pubit ovat auki, mutta rajoituksin. Jopa pikaruokaketjut ovat auki Bangkokissa.

Matkalla Suvarnabhumin lentokentälle päädymme tietysti ruuhkaan ja taksinkuljettaja huokaa epätoivossa sanoen, ”juuritiainen tuuk wan thii Krungthep”, mikä tarkoittaa vapaasti käännettynä “liikenneruuhkia on, joka päivä Bangkokissa. Hän on oikeassa, niin paljon on nyt pandemian aikakaudella muuttunut, mutta useimmat asiat ovat itse asiassa aivan kuten ennen.